perjantai 30. tammikuuta 2015

Adiós Tulum, adiós Mexico

Oon nyt jo Costa Ricassa mutta ajatukset vielä ihan Meksikossa, oli niin upeeta.
Ihastuin Tulumiin niin paljon! Se oli niin luonnonkaunis ja turisteja paljonpaljon vähemmän kun Cancunissa. Eikä mitään isoja hotelleja niinku Cancunissa. Ja välilllä kun käveli Tulumin rannoilla, oli melkein yksin. Olisinpa tajunnut lähteä heti Tulumiin.
Ja se luonto.. Satoja cenoteja eli koloja/luolia maassa joissa on vettä ja joissa voi uida. Teen vielä postauksen yhdestä cenotesta jossa olin niin näätte.
Paras osuus Meksikosta oli kyllä se, kun löysin MayaLuum campingpaikan. Nautin joka hetkestä siellä. Oli aivan huippua nukkua teltassa, herätä ennen auringonnousua ja mennä ihastelemaan sitä. Ja aamulla herätessä kuulla semmosten lintujen ääniä mitä ei ikinä ennen ole kuullut. Ja nukkumaan mennessä kuunnella kun aallot lyö rantaan.
Oli hieno kokemus.

Auringonnousu.

Söpöjä taloja pitkin rantaa.

 Kävelin talojen ohi keskustassa ja yhtäkkiä tämä poika ryntäs portille mua katsomaan. Otin hänestä pari kuvaa ja sitten tuli itku, aww..

Tässä on kyllä mielenkiintoisin tapaamani henkilö tällä reissulla.

Hän liikkuu pyörällä ja nukkuu aina ulkona. Tähdet on kuulema ainoa katto minkä hän tarvitsee. Laukussa hänellä on patja sekä makuupussi ja sitten aina vaan etsii jonkun paikan.

Hän tarjos mulle kookosta jonka hän itse oli hakenut puusta sinne kiiveten. Oli niin hyvää! Hän myös kotona Californiassa kasvattaa itse melkei kaiken mitä hän syö. Sanoi että kaupassa ei tykkää käydä, ostaa vaan ne mitä on ihan pakko.

Vikana päivänä juteltiin kaikenlaista ja tuntu melkein, kun hän olis ollut joku mun life coach. Inspiroiduin hänestä paljon! Ja mies oli 40-vuotias. Vois ottaa tavoitteeks että neljäljäkymppisenä itse osais kiivetä palmuun..

Ja muitakin insoiroivia reissaajia oon tavannut. Monia sellaisia, jotka aikoo mennä koko keski-amerikan läpi bussilla. Eli on aloittanut Meksikosta, sitten Belize-Guatemala-Honduras-Nicaragua-Costa Rica ja Panama. Ja parilla ruotsalaisella tytöllä oli suunnitelmissa siitä vielä jatkaa Kolumbiaan ja jopa Brasiliaan. Jooh, ehkä mäki joku päivä.

Katsokaapa hetki tätä tyttöä. Kuinka suloinen voi olla!?!

Tää tyttö sano aina kaikille "Hola holaa holaaaa!" Tässäkin kun häntä kuvasin hän huusi holaata.


 Ennen auringonnousua. Joka aamu oli muitakin herännyt sitä katsomaan.

Semmosta tuli syötyä. Maassa maan tavalla.

Leirintäalueella oli yks perhe. Vanhemmat ja kaks tyttölasta. Yks oli vähän päälle vuoden ja toinen oli kolme. Näiden vanhempien mielestä oli tosi upeeta että mä reissaan yksin. Mä taas sanoin heille, että musta on tosi siistiä että he matkustavat lasten kanssa! Ja vielä kun kyseessä on telttailu. Sano että välillä on raskasta mutta kyllä se sujuu.

 Mun kotiiii! Ikävä sitä.

Paljon jäi tekemättä ja näkemättä Tulumissa, mikä tarkoittaa että sinne on vielä palattava. Kun joskus palaan, toivoisin että se olis pysyny ihan samanlaisena, ihanana kauniina.

Kiva kun seurasitte mun matkaa koko tammikuun. Helmikuussa alan sitten postailemaan uudesta maasta, Costa Ricasta.

Heippa ja kivaa viikonloppua!



10 kommenttia:

  1. Apua ihania kuvia taas!
    Onko noissa parissa kuvassa palmujen väliin rakennettu unisieppari? :o Tosi kaunis ja luova idea minusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) joo kyllä on! Oli tosi siisti, sopi hyvin tohon paikkaan!

      Poista
  2. Tosi mahtavia kuvia, matkakuume vaan nousee ja nousee, kun näitä sun postauksia lueskelee! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank youuu! :) ja hahaa mä ymmärrän :D

      Poista
  3. Voi vitsit, näitä sun postauksia lukiessa oma matkakuume vaan kasvaa :D Ihanan näkönen paikka!

    VastaaPoista
  4. Fina bilder.....Och tack för att vi har fått följa med din resa hela Januari....Väntar på fortsättningen i februari....Ha det bra och sköt om dig <3

    VastaaPoista
  5. Miten kaunista! Vau!

    VastaaPoista
  6. Anonyymi2/05/2015

    uskomattomia kuvia!!

    VastaaPoista
  7. Anonyymi2/10/2015

    Hei Heidi, aivan ihana tää sun blogi - sain taas ihanan irtioton töiden välissä.
    Terveisin se Ulla-mummi sieltä Nicen koneesta :o)

    VastaaPoista