tiistai 24. joulukuuta 2013

God Juuul!

Mikki kissani kuvassa.



maanantai 23. joulukuuta 2013

Lempparikolmikot ja salisöpöilyä


Heipsansaa!
Totesimme tänään Natalian kanssa salille marssiessa, että ulkona näyttää enemmänkin suomen juhannukselta kun joululta..ihana sadepäivä. Noh mutta eiköhän se joulumieli hiivi jokaisen luo viimeistään huomenna kun pääsee hyökkäämään jouluruokien ja lahjojen kimppuun. 


  Laskin teidän vastaukset Vuoden asut 2013 -postauksesta, ja kokosin teidän Top 3-asut. Oman lempparikolmikkoni kokosin myös.




Tänään mentiin Natalian kanssa mun kotisalille Bodytonicille, jossa räpsin Natalialle kuvia hänen tulevaan banneriinsa. Musta otettin myös vähän videopätkiä mun seuraavaan Fitness Fridayhin.

 Tässä kuitenkin parit kuvat tältä päivältä. 



Huomenna astetta jouluisemman postauksen merkeissä sitten nähdään! Heipähei, ja valloittavan ihanaa Joulua jo valmiiksi! ♥


keskiviikko 18. joulukuuta 2013

All your colors keep shining through the darkest day


  
Hei! Näin pitkästä aikaa luokiokaveriani Elleniä, ja pakkohan mun oli räpsiä pari kuvaa kaunistuksesta, cocktail-tikkujen seassa. 







maanantai 16. joulukuuta 2013

Vuoden 2013 asuja


Heipähei ja sorry pienestä hiljaisuudesta täällä blogissa!
Kiitos paljon viime postaukseen tulleista kommenteista, vastasin nyt jokaiseen.

Ystäväiseni Ina haastoi mut kokoamaan kaikki vuoden 2013 asut samaan postaukseen. Toteutin tämän mielelläni!

Ensi vuonna voisi otta tavoitteeksi ottaa paljon enemmän asukuvia.

Haastan teistä jokaisen tekemään tämän saman postauksen! Linkatkaa sitten vaikka teidän postaus tämän postauksen kommenttiboksiin, niin tulen kurkkaamaan. Tykkään paljon tällaisista "vuoden asut" postauksista.



Mitkä ovat lempparisi?


keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Puoli vuotta poissa




Tänään on tasan puoli vuotta siitä kun isäni kuoli. Tuntuu hullulta, etten oo nähnyt häntä puoleen vuoteen.

Taas mä kirjotan tästä aiheesta.. Mutta tämä on asia joka on mun mielessä joka päivä, ja siks myös heijastuu tänne blogiin. Jotkut ehkä kummastelee miten voin kirjoittaa niin julkisesti ja avoimesti tästä asiasta, mutta tämä tuntuu vähän terapeuttiselta ja helpottavalta jotenkin.

Tänään päätin alkaa siivoomaan kaappeja, ja tyhjentää turhaa roinaa pois sieltä. Löysin mun oranssipinkin päiväkirjan, jonka olin ostanut kesän alussa. Tarkoitus oli kirjottaa kesäloman jokaisesta päivästä, mutta niin ei ihan mennyt.. Olin aloittanut kirjoittamaan ensimmäinen päivä kesäkuuta (1.6.), ja kymmenentenä päivänä loppui teksti (10.6.).

Nämä kymmenen päivää olivat niin ihania, kirjoitusteni mukaan. Olin kirjoittanut kuinka kivaa oli ollut saada ajokortti juuri, ja kuinka paras kesätyö oli hoitaa Evi-vauvaa. Nämä kymmenen päivää olivat tosi lämpimiä, 25+ tai jopa 28+. Kirjoitin usein samalla kun otin aurinkoa pihalla. Oli ihania aikoja. Olin niin innoissani vasta alkaneesta kesästä, ja koko elämästä.

Sitten tuli se yhdestoista päivä, 11.6. Se oli aluksi ihan normaali päivä. Aamulla pyöräilin keskustan läpi vanhaankaupunkiin töihin, hoitamaan Eviä. Ja kun päivä oli pulkassa, näin että serkkuni Katja oli laittanut mulle viestiä. "Me tullaan nyt sun luo". Ajattelin että onpa kiva, kun tulee tollee tavallaan yllättäen vierailulle. Vähän ihmettelin kyllä että miks ei kysyny ennen että käykö mulle edes että tulee käymään, mutta kivalta silti tuntu.

Aloin pyöräilemään kotiin päin koska Katja, Nuutti ja Marina (Katjan äiti ja mun kummitäti) olivat jo melkein mun luona kuulemma. Kun käänsin pihalle, näin kun he tulivat takaa autolla. Nopeasti kun vilkaisin niin näin että Katja näytti jotenkin surulliselta. Mietin, että onkohan meillä joku ihme riita meneillään.. Varmaan mököttää mulle jostain, ajattelin.

Sitten tapahtui se kaikista hirvein asia mun elämässä.

Nään kun Katja ja Marina tulee ulos autoista, kyyneleet silmissä. Mun maailma pysähty ja tuntu että tää ei oo todellisuutta. Näin heti että joku on kuollut. Tiesin heti että se on joku mun perheestä..

En osaa mitenkään selittää sitä tilannetta. Jokainen sekunti tuntuu pahimmalta painajaiselta.. Muistan että Katja tulee mua kohti eikä sano vielä mitään..

Saan kuulla että se on isä, ja romahdan maahan.
Tän jälkeen haettiin pikkusiskoni kaupungista, kerrottiin hänelle (mikä oli kamalaa) ja mentiin kotiin äidin luo.


Tänään on tullut mietittyä kaikkia hyviä hetkiä isän kanssa erityisen paljon. Niitä on miljoona.

Oon kirjoittanut nuorempana tosi tosi paljon päiväkirjoja. On hauskaa hypätä 14-v Heidin mieleen ja ajatuksiin lukemalla vanhoja juttuja. Jos tulis vaikka tulipalo ja pitäs nopeati pelastaa jotain tavaroita, pelastaisin kaikki mun päiväkirjat. Ne ovat niin arvokkaita. 

Aion jatkaa siitä mihin jäin päiväkirjassa. Käännän uuden puhtaan sivun esiin ja täytän sen uudella tekstillä. Uusilla kokemuksilla ja ajatuksilla. Mulla on karsea ikävä, mutta vaikka suren, oon innoissani tulevasta. Valitettavasti se kuolema kuuluu tähän elämään, mutta ne hyvät yllätykset kuuluvat myös.

Elämä on varjoa ja valoa. Heippa!


tiistai 10. joulukuuta 2013

Sinivalkoinen päivä


Heipsan vaan! Arki se tässä rullailee ihan kivasti. Istun nyt just picnicissä ja näpyttelen. Oon istunut täällä jo vaikka kuinka kauan, kivaa postailla välillä jossain muualla kun kotona. Ja samalla tässä odotan kun äiti on joululahjaostoksilla.

Itse en ole ostanut vielä mitään, mutta ei stressiäkään ole. Tasan kaks viikkoa jouluun, mutta silti ei oo tullut sitä kunnon joulufiilistä. En oo kummemmin jouluihminen. Tai no jouluaatto ja sen tunnelma on tosi ihana, mutta en ymmärrä sitä että joulua hehkutetaan kuukautta ennen aattoa tai jopa aikaisemmi, joskus marraskuun alussa jopa.
Joulu on musta perhejuhla, ja koska yks perheenjäsenistämme ei enään ole täällä, en odota joulua samalla tapaa. Suru tulee varmaan voimakkaammin silloin aattona.

Ja sitten joulusta itsenäisyyspäivään!

Itsenäisyyspäivää vietin sukulaisten kanssa mummon 69v juhlissa. Pienestä pitäen on ollut näin, että vietämme mummon synttäreitä ja itsenäisyyspäivää samalla. Äiti oli tehnyt tosi hyvää ruokaa tarjoiluksi, ja oli ihanaa aloittaa viikonloppu näin.


Päätin kokeilla jotain uutta hiuksiin, niin tein sivunutturan hiusdonitsilla. Tein sen tosi nopeasti ja huolettomasti, niin kampauksesta ei tullut kauhean juhlallinen, mikä oli ehkä ihan kivakin.

Rakas serkkuni Katja oli paikalla mummomme synttäreillä, ja neljä muuta serkkuani myös. Äidin puolelta mulla on viisi serkkua, ja isän puolelta kolme. 

id-itsenaisyys4

Nähdään taas seuraavassa postauksessa! 


perjantai 6. joulukuuta 2013

Yön inspiraatio


Viime yönä teki mieli tehdä jotain kivaa photoshopilla. Jotain överiä!

Uni sai taas jäädä vähän vähemmälle, kun inspis valtasi.

Laitan taas ennen/jälkeen muokkauksen kuvat.

Hyvää viikonloppua! ♥


yönvoima2yönvoima3

torstai 5. joulukuuta 2013

Hiuslemppareita



Heipähei! Näytän teille mitkä ovat mun lempijutut hiuksiin just nyt.

Aussie Miracle Recharge 



There’s more to life than hair, but it’s a good place to start. Aussie-filosofia 

Uusi Aussie Miracle Recharge -tuotesarja koostuu kahdeksasta erilaisesta hiuksiin jätettävästä hoitoaineesta. Suihkeita voi käyttää märkiin ja kuiviin hiuksiin. Sain sarjasta itselleni Moisture-suihkeen, sekä Luscious long-suihkeen.

Sure, you've had juice, coffee, tea, water all day long, but did you even hear your hair crying for a drink? Haha, ihania nämä tekstit näiden tuotteiden takana. Näin luki Moisture suihkeessa, josta tuli heti lemppari. Tämä kosteuttava suihke on mahti mulle, koska nämä mun hiukset on kuivemman puoleiset..

Luscious Long avaa hyvin takut, ja pitää hiukset kauniina.

Molemmat suihkeet jättää ihanan tuoksun hiuksiin! Melkein paras juttu kaikissa Aussien tuotteissa.
 


Väriä hiuksiin


Kesällä tykkäsin laittaa pinkkiä latvoihin, noilla Kevin Murphyn Colorbugeilla. Nyt pari päivää sitten bongasin Seppälästä tota sinistä väriä, ja mietin että miksei talvellakin vähän väriä latvoihin! Tämä Seppälän maksoi 5, paljon edullisempi kuin Color bugit siis. Värejä löytyi myös muita, esim. lila, oranssi, vihreä, pinkki..
Väri toimii simppelisti niin, että hieroo sitä hiuksiin suoraan tosta purkista, ja lisää hiuslakkaa päälle että pysyy paremmin. Väri lähtee pesussa pois.
Ei kannata käyttää valkoisia tai vaaleita vaatteita kun tota väriä käyttää, koska sitä saattaa tarttua vaatteisiin.



 Lemppari hiuslakka ja kampaus


Ehdoton lempparihiuslakka on tämä Bed Headin Masterpiece. Hyvin pitoa ja kiiltoa, ja tää tuoksu on niin ihana. Tulee aina nostalginen olo kun käytän tota, koska oon käyttänyt sitä jo joskus yläaste aikoina.

Tämä kampaus letitetään viidellä hiusosalla. Opettelin tekemään letin katsomalla tätä videota. Voi olla hankalaa tajuta että miten toi oikein tehdään, tai mulle ainakin kesti tajuta. Mutta koitin uudelleen ja sitten se alkoi luonnostua. Kertokaa että hiffasitteko tosta videosta!


Nauttikaa pitkästä viikonlopusta!  

maanantai 2. joulukuuta 2013

Devil’s Daughter

Heips!

Mä olin Lauantaina Wilman kanssa Kotkassa Crossfyre nimiseen bändin musavideon kuvauksissa. Kun mua pyydettiin tähän ajattelin, että voi olla hyvinkin jännä kokemus! Uudet jännät kokemukset on aina kivoja.

Musavideo kuvattiin Route 66 nimisessä motellissa. Tää paikka oli niin siisti! Paikka oli tehty kokonaan vanhaan amerikkalaiseen tyyliin. Melkein luulin että mut olis heitetty ajassa taaksepäin, ja tässä mun kuvitelmassa löydän myös tatuoidun rockabillymiehen jonka kanssa ajetaan moottoripyörällä auringonlaskuun haha. Paikassa oli myös superduperhyvät ruuat!

Videon kuvasi Brother Studiosin miehet. Oli niin kiinnostavaa ja antoisaa seurata vierestä heidän kuvaamista, kun itsekin toivoisi tekevän samaa hommaa joskus.

Video tulee siis Devil's Daughter nimiselle biisille, ja Wilman kanssa esitettiin videossa pahistyttöjä. Oli tosi hauskaa ja meni hyvin, vaikka ekaks vähän jännitti. Laitan sitten sen videon tänne blogiin kun se on valmis, niin saatte nähdä!

Oli kokonaisuudessaan tosi kiva lauantai. Kiitos koko teamille!

Zombievaroitus katossa.

Zombeista puheenollen, oli ihan hullun jännä ja kuumottava The Walking Dead jakso tänään! Kuka katsoi?

Pahalla tytöllä oli oikein pvc asu päällään, hauskaa esittää roolia. Toisessa kuvassa minä, yksi kivoista kuvaajista ja Wilma.