Kauan kauan olin jo tiennyt, että haluan vanhanaikaisen kehyksen mun tatuointiini. Musta ne on niin kauniita ja sopii tatuointeihin.
Halusin siis vanhanaikasen kehyksen kuvani ympärille, mutta tärkeä jutska oli se, että pieni osa kuvasta (linnasta), pitää tulla ulos kehyksestä, niin kuin esim ylläolevassa kuvassa tytön pää.
Kuva jonka halusin kehyksen sisälle, oli tosi selkeä mun päässä, en ollut siihen hakenut mitään inspiraatiota. Kuva vaan muodostui mun päähän.
Katsoin läpi varmaan jokaisen pääkaupunkiseudun tatuoijan. Myös festareilla saatoin nykiä tuntemattomia hihasta "Hei anteeks, mutta pakko kysyä, että kuka on tehnyt sun tatuoinnin?"
Hyviä tatuoijia on monia, mutta halusin löytää sellaisen, joka osaa tehdä sen tyylistä jälkeä, mistä tykkään.
Joku tatuoija voi esim. olla tosi hyvä tekemään realistista kuvaa, kun taas toinen tekee parhaiten old-schoolia tai vaikka japanilaista.
Itse en tykkää tosi realistisista tatuoinneista, tai tosi klassisesta, eli old schoolista. Tykkään niiden välimaastosta.. Vaikea selittää..
Toki siis myös realistiset on hienoja, mutta itselleni en haluaisi. Löysin muuten jonkun aikaa sitten Pinterestin, josta löytyy paljon inspiroivia kuvia. Voit katsoa
täältä mun tattoo inspiration boardin, siellä on siis kuvia joista olen tykännyt.
Mutta niin, jossain vaiheessa törmäsin
Tatuataan ja Gustav Fröbergiin. Katsoin läpi hänen töitään ja tiesin:
he is the one! Gustav osaa niin klassisen, uusklassisen kuin realistisenkin tyylin, niin kuin yllä olevasta kuvasta näkyy. Toi laiva on ihan amazing.
Mä sitten kävin Tatuatassa tossa kesällä ja kyselin Gustavia. Hän oli lomilla, mutta palaa seuraavana maanantaina. Mulle sanottiin myös, että jos haluaa ajan, pitää olla heti maanantaina tossa ovella. Kannattaa tulla aikasin, sillä Gustavin ajat menee niin nopeasti, täällä tulee olemaan pitkät jonot..
Noh, mä en jostain syystä ehtinyt maanantaina, vaan pirautin sitten tiistaina Gustaville. Hän sanoi, että kaikki ajat ovat kyllä menneet jo eilen, tai jotain pientä kyllä saattais saada mahtumaan kalenteriin. Mäpä sitten ajoin Helsinkiin, siinä toivossa että saisin ajan!
Esitin ideani Gustaville, hän kävi läpi kalenterinsa, ja sain kun sainkin ajan. Olin onnellinen!
Gustavin piirtämä kuva, ja tatuointini valmiina ja muoviin pakattuna.
Sattuiko?
Mjäääh. Mä menin sinne sillä asenteella, että antaa sattua vaan! En oo kovin herkkä enkä valita kivusta. Ihan innolla jopa odotin että miltä tulee tuntumaan. Ekat tunnit ei ollut yhtään pahoja. Joissain kohdissa sattui enemmän, mutta suurimman osan ajasta oli tosi siedettävää. Makoilin siinä vaan silmät kiinni ja (melkein) olis voinu jossain vaiheessa nukahtaa. Se neljäs tunti, kun tatuointi oli loppusuoralla, oli kivuliaampi. Tai sanotaanko se vika puoltuntinen, koska sitä ihoa oli hakattu niin paljon jo. Siinä vaiheessa piti välillä irvistää, mutta hyyvin meni. Ei kantsi kipua pelätä!
Paikan valinta
Jossain vaiheessa mietin kylkeä, mutta tajusin heti että ei, näkyy liian harvoin. Vain tyylii kun on biksut päällä.
Sitten mietin hauiksen sisäosaa, mutta viime tingassa päätin että ei sittenkään, koska paras osa: eli linna, olis jäänyt liikaa piiloon. Tonne niinku kainaloon tavallaan.
Päätin ottaa sen siihen missä se on nyt, aika näkyvään paikkaan, koska on sen verran tärkeä ja hieno.
Itse olen sitä mieltä, ettei tatuoinnilla tarvitse olla mitään tosi syvällistä tarkoitusta. Tulen varmaan joskus ottamaan jonkun kuvan, vain koska se on hieno. Tällä kertaa kuitenkin mun tatuoinnilla on niin paljon merkitystä, että en voi sanoiksi pukea. Koitan kuitenkin...
Poika
Joku on ehkä arvannut jo, että tämä poika on mun isä pienenä. Poika on matkalla, koko elämä edessä.
Tiet
Tiet symbolisoivat elämää. Poika päättää itse mitkä tiet elämänsä aikana valitsee. Poika tekee valintoja, ottaako ton tien, vai kenties toisen tien. Tien varrella hän tapaa naisen, rakastuu, saa kaksi lasta, ja paljon paljon muuta.
En edes ollut pyytänyt Gustavia tekemään noi tiet noin, että menee ylämäkeä ja alamäkeä. Itse en ollut edes tajunnut, että ne vois noinkin tehdä. Sanoin vaan että "haluan teitä jotka johtavat linnaan"
Kukkulat oli niin siisti yksityiskohta mun mielestä, koska niinhän tämä elämä menee, ylämäkeä ja alamäkeä.
Linna
Kaikki tiet johtavat tähän linnaan. Linna symbolisoi sitä tietämätöntä ja mystistä, kuolemaa. Mutta ei mitenkään negatiivisesti. Siis, kun mä oon tässä pohtinut paljon, että missä isä on nytten, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. En kuitenkaan tiedä vastausta tähän, tiedän vain että siellä on hyvä olla. Linna symbolisoi tätä tietämätöntä, mutta kaunista, ja rauhaisaa paikkaa johon minäkin joskus menen.
Se jotenkin vain meni niin, että linna alkoi symbolisoimaan kuolemaa mulle, tai sitä paikkaa mihin me joudutaan. Olen suruni aikana kuunnellut paljon kappaletta nimeltään Olen kuullut on kaupunki tuolla. Siinä lauletaan, että olemme matkalla kaupunkiin. Kuvittelin sen päässäni suureksi kauniiksi kaupungiksi, mutta jossain vaiheessa siitä mun mielikuvasta muodostui linna, se vain meni niin.
Eli tiivistettynä.
Tatuointi on muistotatuointi mun isälle. Se sisältää kaiken, elämän ja kuoleman. Se muistuttaa mua joka päivä isästä, ja siitä mitä kaikkea mä häneltä sain. Se muistuttaa mua siitä, että pitää olla oma itsensä, ja kulkea omia teitään pitkin. Se myös muistuttaa mua siitä, mitkä tiet isä valitsi. Mitä voin häneltä oppia. Tatuointi antaa mulle voimaa. Rakastan sitä niin paljon.
Jos heräsi vielä mieleen kysymyksiä tatuoinnista, kysy pois!
Ja toiseen aiheeseen. Huomenna lähden siis matkalle, Gran Canarian Puerto Ricoon. Lähden äidin, pikkusiskon ja isoäisin kanssa. Oli niin kivaa kaivaa bikinit taas esiin! Aion uida, nauttia, kuvailla..ihanaa!
Oon tehnyt kaksi postausta valmiiksi sille ajalle, kun oon tuolla ulkomailla, ettei tulisi ihan hiljaista tänne blogiin. En kuitenkaan tiedä, tuunko yhtään vastailemaan kommentteihin, koska en aio olla paljon yhtään koneella. Käytän siis vain hotellin konetta ja nettiä. Mutta vastaan tietenkin sitten kun tulen kotiin.
Herätys on tossa puol viiden aikaan aamulla..Huih, en oo varmaa koskaan ollu niin aikasin hereillä. Paitsi silloin kun on ollut hereillä kellon ympäri mutta joo, heippaheei! ♥
Oletko Mutku, Nytku, tai Voiku-ihminen? Esimerkkejä:
